������

Tunnelin päässä on aina valoa

Kokemuksistaan kertovat myös kaksi tutkijaa, jotka ovat tulleet Aalto-yliopistoon tämän toiminnan avulla vaikeista olosuhteista. Kommentit on annettu nimettöminä. 

Ensimmäisen tutkijan mukaan: ”Kotimaani levottomuuksien ja sodan vuoksi halusin siirtyä turvalliseen paikkaan jatkaakseni tutkimusta. Kehotan kaikkia vaarassa olevia tutkijoita hakemaan apua. SAR ja muut vastaavat organisaatiot tarjoavat suurta apua vaarassa oleville kansainvälisille tutkijoille. Kuka tahansa riskiryhmään kuuluva tutkija voi ottaa yhteyttä ja hakea ohjelmaan.” 

Hän jatkaa: ”Kansainväliset organisaatiot ja niiden kumppaniyliopistot sekä yksityishenkilöt tekevät hyvää työtä vaarassa olevien tutkijoiden hyväksi. Ne eivät ainoastaan pelasta tutkijoiden henkeä, vaan tarjoavat myös turvallisen paikan akateemisen työn jatkamiselle sekä lapsille mahdollisuuden jatkaa koulua. On tärkeää, että ne myös turvaavat tietoa ja auttavat tutkijoita parantamaan taitojaan. Tämän vuoksi tutkijat voivat tehdä merkityksellisiä asioita kotimaissaan, kun he palaavat takaisin maiden toivuttua ongelmistaan.”

Toinen tutkija neuvoo vaarassa olevia tutkijoita: ”Jos jäät jumiin uhanalaiseen maahan ja sinusta tuntuu, että menetät pitkän akateemisen uran aikana oppimaasi tai sinulla on suora turvallisuusuhka – älä koskaan anna periksi, tee kaikkesi turvataksesi tulevaisuutesi. Yritä hakea ulkomaisia työpaikkoja, jopa pienemmällä palkalla, niin kauan kuin ne ovat akateemisella alallasi, ja ole tietoinen siitä, että jotkut ihmiset maailmassa työskentelevät lujasti paitsi suojellakseen uhanalaisia tutkijoita, myös edistääkseen akateemista vapautta. Maailma on edelleen kaunis, joten älä masennu, tunnelin päässä on aina valoa. Selitä ongelmasi selkeästi, yritä löytää tapa turvata tietoasi ja pysyä positiivisena samalla, kun todella piirrät tulevaisuuttasi.”